Kontula kanteli oikeuskanslerille sisäministeriön virkamiehen perustelemattomasta lausunnosta

Faktat

• Anna Kontula (vas) teki 4.5.2026 kantelun oikeuskanslerille sisäministeriön virkamiehen lausunnosta.
• Lausunto annettiin hallintovaliokunnalle sisäisen turvallisuuden selonteon käsittelyn yhteydessä alkuvuonna 2026.
• Virkamies totesi: 'Jihadistinen, väkivaltainen äärioikeistolainen sekä väkivaltainen äärivasemmistolainen ja anarkistinen ekstremismi ovat edelleen merkittäviä uhkia.'
• Suojelupoliisi on todennut, että äärivasemmistolaisen ja anarkistisen terrorismin uhka Suomessa on yhä matala.
• Kontula pyysi lisäselvitystä ministeriöltä, mutta ei ollut tyytyväinen saamaansa vastaukseen.
• Kontulan mukaan lisäselvityksen lähteet eivät tue väitettä, että vasemmistolainen tai anarkistinen terrorismi olisi relevantti uhka vuonna 2026.

Virkamies rinnasti äärivasemmiston jihadisteihin ilman todisteita

Kansanedustaja Anna Kontula (vasemmistoliitto) on kannellut oikeuskanslerille sisäministeriön virkamiehen toiminnasta. Kantelu koskee lausuntoa, jonka virkamies antoi eduskunnan hallintovaliokunnalle sisäisen turvallisuuden selonteon käsittelyn yhteydessä. Lausunnossaan virkamies nimesi jihadistisen, väkivaltaisen äärioikeistolaisen sekä väkivaltaisen äärivasemmistolaisen ja anarkistisen ekstremismin kaikki merkittäviksi uhiksi Suomessa. Kontulan mukaan väitteelle ei esitetty päteviä lähteitä, ja se leimaa poliittisia ryhmiä perusteettomasti. "Ei voi olla niin, että virkavastuulla toimiva asiantuntija esittää joistakin poliittisista ryhmistä raskaasti leimaavia, perustelemattomia väitteitä", Kontula perusteli kanteluaan tiedotteessaan.

Kontula: Lausunto poikkeaa Suojelupoliisin arviosta

Kontula huomauttaa, että sisäministeriön virkamiehen lausunto ja siitä pyydetty lisäselvitys poikkesivat selvästi muiden turvallisuusviranomaisten, kuten Suojelupoliisin (Supo), arvioista. Supo on tuoreimmassa kansallisen turvallisuuden katsauksessaan todennut, että äärivasemmistolaisen ja anarkistisen terrorismin uhka Suomessa on yhä matala. Supon mukaan radikaali-islamistinen terrorismi on Euroopassa edelleen keskeisin uhka. Äärioikeistolaisen ekstremismin osalta Supo arvioi, että järjestäytynyt äärioikeistoliikehdintä ei aiheuta suoraa terrorismin uhkaa, mutta se voi toimia alustana yksittäisten henkilöiden ja pienryhmien radikalisoitumiselle. Kontula korostaa, että väkivaltaisen toiminnan teoreettinen mahdollisuus on eri asia kuin virkavastuulla tehty riskiarvio. Hänen mukaansa valiokunnalle toimitettujen lähteiden perusteella välittyy pikemminkin kuva, että lausunto on puhtaasti lausujan oma subjektiivinen kannanotto.

Sisäministeriön rooli herättää erityistä huolta

Kontula pitää erityisen huolestuttavana sitä, että kyse on sisäministeriöstä, joka vastaa sisäisestä turvallisuudesta. "Sen arviointikykyyn omalla vastuualueellaan on kansalaisten ja kansanedustajien voitava luottaa", hän sanoo. Kontula pyysi ministeriöltä lisäselvitystä lausunnon perusteista, mutta ei ollut tyytyväinen saamaansa vastaukseen. Hänen mukaansa mikään lisäselvityksen lähteistä ei esitä, että vasemmistolainen tai anarkistinen terrorismi olisi Suomessa relevantti – tai jihadistiseen ja äärioikeistolaiseen ekstremismiin verrattava uhka vuonna 2026. Kantelu on nyt oikeuskanslerin käsiteltävänä. Oikeuskansleri tutkii, onko virkamies toiminut lain ja hyvän hallintotavan mukaisesti.

Taustalla pitkä kiista turvallisuusuhkien määrittelystä

Kontulan tekemä kantelu on osa laajempaa keskustelua siitä, miten eri ääriliikkeiden uhkaa Suomessa arvioidaan. Sisäministeriön lausunto hallintovaliokunnalle on herättänyt kysymyksiä virkamiesten objektiivisuudesta ja siitä, perustuvatko arviot faktoihin vai poliittisiin näkemyksiin. Suojelupoliisi on toistuvasti korostanut, että äärivasemmistolaisen ja anarkistisen terrorismin uhka on Suomessa matala, toisin kuin monissa muissa Euroopan maissa. Tämä eroaa sisäministeriön virkamiehen lausunnosta, jossa uhkataso rinnastetaan jihadistiseen ja äärioikeistolaiseen ekstremismiin. Kontula on aiemmin ollut aktiivinen turvallisuuspoliittisessa keskustelussa ja kritisoinut viranomaisten tapaa leimata poliittisia liikkeitä. Hänen mukaansa perusteettomat uhka-arviot voivat vahingoittaa demokraattista yhteiskuntaa ja leimata viattomia ihmisiä.

Oikeuskanslerin ratkaisu voi luoda ennakkotapauksen

Oikeuskanslerin käsittelyssä on nyt ratkaistava, onko sisäministeriön virkamies ylittänyt toimivaltansa tai antanut harhaanjohtavaa tietoa valiokunnalle. Jos oikeuskansleri katsoo, että lausunto oli perusteeton, se voi johtaa virkamiehen moitteeseen tai jopa syyteharkintaan. Tapaus on herättänyt laajaa huomiota, ja se saattaa vaikuttaa siihen, miten ministeriöt jatkossa antavat lausuntoja eduskunnalle. Kontula toivoo, että oikeuskansleri ottaa kantaa siihen, millaisia vaatimuksia virkavastuulla toimivien asiantuntijoiden lausunnoille on asetettava. "Kansalaisten ja kansanedustajien on voitava luottaa siihen, että viranomaiset eivät esitä perustelemattomia väitteitä poliittisista ryhmistä", Kontula sanoo. Oikeuskanslerin päätöstä odotetaan myöhemmin tänä vuonna.

Yhteenveto

• Anna Kontula kanteli oikeuskanslerille sisäministeriön virkamiehen lausunnosta, jossa äärivasemmistolainen ekstremismi rinnastettiin jihadistiseen ja äärioikeistolaiseen uhkaan ilman päteviä lähteitä.
• Suojelupoliisi on todennut äärivasemmistolaisen ja anarkistisen terrorismin uhan olevan Suomessa matala, toisin kuin sisäministeriön lausunnossa väitetään.
• Kontula sai lisäselvityksen ministeriöltä, mutta ei pitänyt sitä riittävänä; hänen mukaansa lähteet eivät tue väitettä merkittävästä uhasta.
• Tapaus korostaa virkamiesten lausuntojen luotettavuuden merkitystä ja herättää kysymyksiä poliittisten ryhmien leimaamisesta.
• Oikeuskanslerin ratkaisu voi luoda ennakkotapauksen sille, miten ministeriöiden asiantuntijalausuntoja arvioidaan.