Suomen F-35-hävittäjähankinnan kustannukset karkaamassa: valuuttakurssitappiot jo 729 miljoonaa euroa

Faktat

• Hävittäjähankinnan kokonaismeno on noin 9,7 miljardia euroa.
• Valuuttakurssitappioiden ennakoidaan olevan 729 miljoonaa euroa.
• Ensimmäinen F-35 julkistettiin Texasin Fort Worthissa tiistaina.
• Ensimmäiset koneet lentävät Suomeen vuoden 2026 lopulla.
• Taisteluvalmius Lapin lennostossa Rovaniemellä vuonna 2027.
• Ilmavoimien komentaja: F-35 parantaa merkittävästi droonien torjuntaa.
• Hävittäjät valvovat tihenevästi Kaakkois-Suomen taivasta.

Miljardihanke valuuttakurssien armoilla

Suomen historian suurin yksittäinen puolustushankinta, lähes kymmenen miljardin euron F-35-hävittäjäkauppa, on ajautumassa odotettua suurempiin kustannuksiin valuuttakurssien heilahtelun vuoksi. Valtiovarainministeriön budjettineuvos Marko Synkkänen kertoo, että tämänhetkinen ennakkoarvio hankkeeseen liittyvistä valuuttakurssitappioista on 729 miljoonaa euroa, kun vertailukohtana käytetään tarjouspyynnön lähettämispäivän 29. tammikuuta 2021 vaihtokurssia. Summa on hieman pienempi kuin viime keväänä ennakoitu 850 miljoonaa euroa, mikä johtuu dollarin heikkenemisestä. Synkkänen kuitenkin painottaa, että lopullinen tieto selviää vasta viimeisen maksuerän jälkeen. Talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti joulukuussa 2021 suojata puolet hankinnasta valuuttakurssiriskeiltä, mutta tappiot kertyvät suojaamattomasta osasta.

Ensimmäiset F-35-koneet saapuvat 2026 – taisteluvalmius 2027

Ensimmäinen Suomen tilaama F-35-hävittäjä julkistettiin tiistaina juhlallisin menoin Texasin Fort Worthissa. Koneita aletaan lentää Suomeen vuoden 2026 lopulla, ja ensimmäiset F-35:t saavuttavat taisteluvalmiuden vuonna 2027 Lapin lennostossa Rovaniemellä. Loput hävittäjistä otetaan operatiiviseen käyttöön vuoden 2031 loppuun mennessä. Hankinnan kokonaismeno on noin 9,7 miljardia euroa, johon sisältyy indeksimenoa 1,4 miljardia euroa ja kotimaahan kohdentuvia kustannuksia 580 miljoonaa euroa. Puolustus- ja ilmailuteollisuus PIA ry:n Tuija Karanko huomautti Ylen Ykkösaamussa, ettei hankinta ole koskaan ollut kiinteähintainen, vaan jokaiselle tuotantoerälle määräytyy oma hinta. Hänen mukaansa hinnat ovat olleet noususuhdanteessa, mutta prosentuaalisesti nousu on vaatimatonta.

Droonien torjuntaan kiireellisiä päivityksiä

Vaikka F-35-hävittäjät lupaavat parannusta ilmapuolustukseen, niiden saapuminen ei yksin ratkaise Suomen ilmapuolustuksen ammottavaa aukkoa: tehokasta droonitorjuntaa ei vielä ole. Ilmavoimien komentaja on kuitenkin vakuuttanut, että uudet F-35-koneet parantavat merkittävästi droonien torjuntaa. Sitä ennen Suomi joutuu tekemään koneisiin heti suuria päivityksiä omalla kustannuksellaan, mukaan lukien moottorien modernisointi. Puolustusvoimat on jo ottanut käyttöön liikuteltavia lähivalvontatutkia droonien havaitsemiseksi, ja Meri- ja Maavoimien kalustoa on hyödynnetty. Hävittäjät ovat jyrisseet Etelä-Suomen taivaalla valvomassa Ukrainan drooneja, ja Kaakkois-Suomen taivasta valvotaan nyt tiuhaan tahtiin.

Hävittäjät ja droonit: uusi todellisuus ilmasodassa

Droonien uhka on konkretisoitunut viime kuukausina. Venäjä iski Ukrainaan lähes tuhannella droonilla yhden illan aikana, ja Iranin sodassa Yhdysvallat on menettänyt viisi taistelulentokonetta sekä drooneja ja tutkajärjestelmiä. Kuwait ampui vahingossa alas kolme yhdysvaltalaista hävittäjää, mikä osoittaa ilmapuolustuksen haasteet. Suomessa droonien läsnäolo on tullut tutuksi itärajalla: Ukrainan lennokki-iskut Venäjälle näkyvät ja kuuluvat Suomen puolella, ja asukkaat ovat heränneet yöllä hävittäjien ääniin. Virolahdella on tehty droonihavainto, ja Haminassa hävittäjien melu ajoi hevoset paniikkiin. Norjassa puolestaan poronvasan epäillään kuolleen F-35-hävittäjän meluun, ja suomalainen eläinlääkäri pitää mahdollisuutta todennäköisenä.

Taloudelliset riskit ja tulevat maksuerät

Hävittäjähankinnan taloudelliset riskit eivät rajoitu valuuttakurssitappioihin. Vuoden 2026 talousarviossa hankintaan on varattu 1,35 miljardia euroa, joka sisältää hankintavaltuuteen liittyvien menojen lisäksi rakentamiskustannuksia ja indeksimenoa. Valuuttakurssitappioiden ennakoidaan olevan 80 miljoonaa euroa vuonna 2026. Vuonna 2027 tilausvaltuuksien käytöstä aiheutuu menoja 1,2 miljardia euroa ja vuonna 2028 peräti 1,83 miljardia euroa. Joulukuussa 2021 päivätyssä hankintamuistiossa valuuttakurssien heiluminen todettiin merkittävimmäksi taloudelliseksi riskiksi. Vaikka tappio-odotus on nyt hieman aiempaa pienempi, lopullinen lasku selviää vasta vuosien kuluttua.

Mitä seuraavaksi?

Suomi odottaa ensimmäisten F-35-hävittäjien saapumista vuoden 2026 lopulla, mutta taisteluvalmius saavutetaan vasta 2027. Siihen asti maan ilmapuolustus nojaa nykykalustoon, jota on jo jouduttu päivittämään droonien torjuntaan. Ilmavoimien ja Naton harjoitus sulkee Karttulan ja Tervon välisen tien kesäkuussa viikoksi, ja Mikkelissä sekä Kilpisjärvellä nähdään hävittäjien ylilennot. Samalla kansainvälinen tilanne kiristyy: Venäjän sotilaskoneita on lentänyt Alaskan ilmapuolustuksen tunnistusvyöhykkeelle, ja Puola esti venäläishävittäjien etenemisen Itämerellä. Suomen hävittäjähankinta on paitsi taloudellinen panostus, myös strateginen valinta muuttuvassa turvallisuusympäristössä.

Yhteenveto

• Suomen F-35-hävittäjähankinnan kustannukset ovat nousemassa valuuttakurssitappioiden vuoksi, joiden ennakoidaan olevan 729 miljoonaa euroa.
• Ensimmäiset koneet saapuvat Suomeen vuoden 2026 lopulla ja ovat taisteluvalmiita 2027, mutta vaativat heti päivityksiä droonien torjuntaan.
• Droonien uhka on kasvanut: Venäjä on iskenyt Ukrainaan tuhansilla drooneilla, ja Suomi on joutunut tehostamaan valvontaa itärajalla.
• Hävittäjähankinnan kokonaiskustannus on noin 9,7 miljardia euroa, ja taloudelliset riskit keskittyvät valuuttakurssien heilahteluun.
• Suomen ilmapuolustuksessa on aukko droonitorjunnassa, jota F-35-hävittäjien on määrä parantaa merkittävästi.
• Hankinta on osa laajempaa turvallisuuspoliittista kokonaisuutta, jossa Nato-yhteistyö ja itärajan valvonta korostuvat.