Operaatio Sindoorin vuosipäivä: Intia ja Pakistan jakautuneina syyllisyydestä

Faktat

• Operaatio Sindoor kesti 88 tuntia ja päättyi Intian valitessa lopetusajankohdan.
• Operaatioon sisällytettiin diplomatiaa antamalla Pakistanille mahdollisuus vetäytyä.
• Poliittinen johto piti tiukasti ohjaksia, mahdollistaen harkitun laajentamisen ja lopettamisen.
• Intian mukaan operaation tavoite oli osoittaa, ettei Pakistanin ydinuhkailu enää estä Intian toimia.
• Pakistan kutsuu konfliktia "Marka-e-Haq" eli "Totuuden taistelu".
• Intia syyttää Pakistania terrorismin tukemisesta, Pakistan kiistää yhteyden Pahalgamin iskuun.

Operaatio Sindoorin perintö ja tulevaisuuden haasteet

Ensimmäisen vuosipäivänsä viettävä ainutlaatuinen sotilaallinen operaatio, Operaatio Sindoor, on jättänyt syvän jäljen Intian ja Pakistanin suhteisiin. Vaikka operaation periaatteet ydinsodan uhan ympäristössä ovat edelleen relevantteja, sodankäynnin ja kansainvälisten suhteiden luonne on muuttunut merkittävästi viimeisen vuoden aikana. Uusi, samankaltainen operaatio on erittäin todennäköinen, mutta sen toteuttaminen vaatisi täysin toisenlaista lähestymistapaa ja ympäristöä. Molemmat osapuolet ovat hyödyntäneet kokemuksiaan ja kehittäneet omia kykyjään ja doktriinejaan. Tulevaisuuden avaintekijä saattaa olla joustavuus ja kyky oppia vaikeita läksyjä nykymaailman todellisuudesta. Operaatio Sindoor pysyy sotahistoriassa ainutlaatuisena kolmesta syystä: sen lyhyt, 88 tunnin kesto, joka päättyi Intian valitessa lopetusajankohdan; sen kyky pysähtyä jokaisessa vaiheessa, antaen Pakistanille mahdollisuuden vetäytyä ja siten yhdistäen diplomatian vahvasti operaatioon; sekä poliittisen johdon tiukka ote, joka mahdollisti harkitun laajentamisen ja lopettamisen riittävän rangaistuksen jälkeen. Operaation selkeä tarkoitus oli osoittaa Pakistanille, ettei Intia enää antautuisi ydinuhkailun kiristykselle ja vaatimuksille pidättäytyä toimista, samalla kun Intia itse harjoitti operaation aikana operatiivista pidättäytymistä pysyäkseen ydinkynnyksen alapuolella.

Terrorismin uhka ja geopoliittiset jännitteet

Balakotin iskun opetukset, jotka johtivat koelentäjä Abhinandan vangitsemiseen, on opittu hyvin. Täydellinen ilmaherruus varmisti, ettei Pakistan rikkonut tätä sääntöä. Sodankäynnissä vihollisen ymmärtäminen on ensisijainen vaatimus. Tulevaisuuden kannalta yksi jatkuva tekijä on Pakistanin jatkuva terrorismin tukeminen, mikä näkyy vähintään viidessä Intiassa huhtikuussa pysäytetyssä suuressa moduulissa. Yksi huomionarvoinen seikka on, että yksi suuri moduuli oli peräisin Bangladeshista, kun taas toinen salakuljetti aseita Intiasta. Kaikki Intian rajat ovat jälleen huolenaiheita; Nepal on nyt avoimesti Intia-vastainen, ja Bangladeshin uusi pääministeri Tarique Rehman kohtaa voimakasta sisäistä vastustusta useilta tahoilta. Lisäksi useat ryhmät näyttävät toimivan itsenäisesti. Viimeaikainen kahden lääkärin pidätys, jotka suunnittelivat risiinihyökkäystä "Islamilaisten valtion" käsittelijöiden ohjeiden perusteella, on merkki tästä. Samoin raportit "TTP":n tunkeutumisesta Bangladeshiin osoittavat tilanteen vakavuuden. Seuraava suuri terrori-isku voisi siten tulla lähes mistä tahansa, yhdistäen paitsi verilöylyn myös yrityksen vahingoittaa kahdenvälisiä suhteita. Tämä edellyttää huomattavasti tehostettua tiedusteluyhteistyötä tai aggressiivista soluttautumista naapurimaihin. Kyseessä on tarkoituksellisesti suunniteltu yhdistelmä, jonka tavoitteena on vaikeuttaa Intian kykyä esittää todisteita terrori-iskuista, narratiivi joka onnistui Pahalgamin iskujen jälkeen jopa Intian sisällä.

Pakistanin armeijan uusi rooli ja päätöksenteon hämärtyminen

Hieman uusi piirre on, että Pakistanin armeija on nyt täysin vallassa. Siitä ei ole epäilystäkään, sillä sotamarsalkka käy neuvotteluja ja lentää kansainvälisesti kalliilla yksityissuihkukoneellaan. Päätöksenteko on nyt huomattavasti hienovaraisempaa, ja vain kovaääniset ilmoitukset ulospäin kertovat merkittävistä liikkeistä. Intian pääministeri Narendra Modi on todennut Operaatio Sindoorin osoittaneen Intian "lujan vastareaktion terrorismiin". Tämä korostaa Intian pyrkimystä määritellä operaation narratiivi ja sen merkitys kansalliselle turvallisuudelle. Samanaikaisesti Intian sisäpolitiikka on kohdannut omat haasteensa. Tamil Nadun osavaltiossa näyttelijä-poliitikko Joseph Vijayn pyrkimys muodostaa hallitus kohtasi esteitä kuvernöörin pyytäessä hänen puoluettaan todistamaan enemmistönsä tukensa. Vijayn Tamilaga Vettri Kazhagam (TVK) nousi suurimmaksi puolueeksi 118 paikan enemmistöön tarvittavien paikkojen sijaan.

Kilpailevat kertomukset ja alueelliset jännitteet

Viimeaikainen väkivalta on lisännyt poliittisia jännitteitä Länsi-Bengalissa, missä Intian kansanpuolueen (BJP) johtajan apulainen Chandranath Rath ammuttiin moottoripyöräilijöiden toimesta. Tämä tapahtui pian sen jälkeen, kun BJP voitti osavaltion vaalit. Poliisi on rekisteröinyt yli 200 tapausta ja pidättänyt 433 ihmistä väkivaltaisuuksiin liittyen, ja vähintään viisi ihmistä on kuollut tulosten julkistamisen jälkeen. BJP syyttää Trinamool Congressia (TMC) "kohdennetuista salamurhista", kun taas TMC kiistää osallisuutensa ja syyttää "BJP:n tukemia häiriköitä" sen kannattajiin kohdistuneista hyökkäyksistä. Nämä tapahtumat heijastavat laajempaa poliittista kamppailua ja alueellisia jännitteitä Intiassa. Viime vuoden nelipäiväisen sotilaallisen konfliktin vuosipäivä Intian ja Pakistanin välillä on korostanut kilpailevia kertomuksia, joita New Delhi, Islamabad ja Washington edistävät konfliktista ja sen päättäneestä tulitauosta. New Delhi on pitkälti kuvannut Pakistania aggressorina konfliktissa, joka tunnetaan Intiassa nimellä "Operaatio Sindoor" ja jonka Intian viranomaisten mukaan laukaisi Pahalgamin isku Intian hallinnoimassa Kashmirissa, jossa kuoli 26 siviiliä.

Pakistanin näkökulma ja todisteiden puute

Pakistan, joka kutsuu konfliktia "Marka-e-Haq" eli "Totuuden taistelu", on esittänyt itsensä Intian aggression uhrina ja väittää, ettei Intia koskaan esittänyt todisteita, jotka yhdistäisivät Islamabadin Pahalgamin iskuun. Tämä ristiriita todisteiden esittämisessä ja syyllisyyden määrittelyssä on keskeinen osa maiden välistä jännitettä. Ulkoministeriön mukaan kuvernööri Rajendra Arlekar, entinen BJP:n ministeri, toimii perustuslain mukaisesti, vaikka puolue onkin ilmaissut huolensa pattitilanteesta ja harkitsee oikeustoimia kuvernöörin päätöstä vastaan olla hyväksymättä sen nykyistä väitettä vähemmistöhallituksen muodostamisesta.

Tulevaisuuden näkymät ja jatkuvat riskit

Operaatio Sindoorin kaltainen tapahtuma tulevaisuudessa vaatisi todennäköisesti huomattavasti enemmän joustavuutta ja kykyä sopeutua muuttuvaan geopoliittiseen ympäristöön. Terrorismin jatkuva uhka, yhdistettynä alueellisiin jännitteisiin ja Pakistanin armeijan vahvistuneeseen asemaan, luo monimutkaisen ja arvaamattoman turvallisuustilanteen. Intian on kyettävä tasapainottamaan sotilaallinen voima diplomatian ja tiedustelun kanssa, samalla kun se pyrkii ylläpitämään vakautta omilla rajoillaan ja naapurimaissaan. Pakistanin pyrkimys esittää itsensä uhrina ja Intian haluttomuus tai kyvyttömyys esittää vedenpitäviä todisteita terrori-iskuista vain syventävät luottamuspulaa ja lisäävät konfliktin riskiä. Tilanteen kehittyminen vaatii tarkkaa seurantaa, sillä seuraava suuri kriisi voi syntyä odottamattomasta suunnasta ja eskaloitua nopeasti.

Yhteenveto

• Operaatio Sindoor oli lyhyt, 88 tunnin sotilasoperaatio, joka päättyi Intian valitessa lopetusajankohdan ja sisälsi diplomaattisia elementtejä.
• Intia käytti operaatiota osoittaakseen, ettei se enää alistu Pakistanin ydinuhkailulle, samalla kun se harjoitti pidättäytymistä.
• Pakistan kiistää Intian syytökset terrorismin tukemisesta ja kutsuu konfliktia "Totuuden taisteluksi".
• Terrorismin uhka Intiassa on edelleen merkittävä, ja uusia iskuja voi tulla useista eri lähteistä ja suunnista.
• Pakistanin armeijan vahvistunut asema maan johdossa tekee päätöksenteosta hienovaraisempaa ja mahdollisesti vaikeammin ennakoitavaa.
• Alueelliset jännitteet ja kilpailevat narratiivit Intian ja Pakistanin välillä ylläpitävät epävakaata turvallisuustilannetta.