Parkinmäen palvelutalossa hoitajat tekivät 14 tunnin tuplavuoroja – toimitusjohtaja sanoo, ettei tiennyt

Faktat

• Toimittaja työskenteli hoitajana Parkinmäen palvelutalossa helmi-maaliskuussa 2023.
• Hoitajat tekivät jopa 14 tunnin tuplavuoroja kroonisen työvoimapulan vuoksi.
• Toimitusjohtaja Susanne Karlsson sanoi, ettei tiennyt tuplavuoroista.
• Hoitotyön johtaja Teija Lemmetyinen myönsi tienneensä tuplavuoroista ja korosti niiden vapaaehtoisuutta.
• Palvelutalossa ei ollut defibrillaattoria.
• Kahvihuoneen seinällä oleva lappu kertoi lääkevirheiden olleen yleisiä, koska lääkelistaa ei lueta.
• Vanhukset joutuivat odottamaan suihkua jopa viikkoja ja vaippojen vaihtoa pitkiä aikoja.
• Pienin asunto palvelutalossa maksaa 1 764 euroa kuukaudessa, kaikilla aterioilla 3 031 euroa.

Soluttautuminen paljasti arjen, jota ei unohda

Ilta-Sanomien toimittaja, joka on koulutukseltaan sairaanhoitaja, pestautui hoitajaksi Parkinmäen palvelutaloon Turkissa. Kuuden työpäivän aikana hän todisti tilanteita, joissa vanhusten perushoito oli retuperällä. Toimittajaa pyydettiin tuplavuoroon heti ensimmäisenä työpäivänä, mutta hän kieltäytyi. Monet hoitajat tekivät säännöllisesti 14 tunnin tuplavuoroja, koska talossa oli krooninen työvoimapula. Hoitajien viestiryhmässä tarjottiin jatkuvasti ylimääräisiä työvuoroja, ja moni hoitaja oli sairauslomalla loppuunpalamisen vuoksi.

Toimitusjohtaja ja hoitotyön johtaja eri linjoilla tuplavuoroista

Toimitusjohtaja Susanne Karlsson sanoi Ilta-Sanomille, ettei tiennyt hoitajien tekevän tuplavuoroja. ”Tämä on minulle aivan uusi tieto”, hän totesi. Karlssonin mukaan hoitajamitoitus on ollut aina riittävä, eikä hän uskonut tuplavuorojen olevan todellisuutta. Hoitotyön johtaja Teija Lemmetyinen sen sijaan myönsi tienneensä tuplavuoroista, mutta korosti niiden perustuvan vapaaehtoisuuteen. Hän myös sanoi, ettei lääkevirheitä ole ollut erityisen paljon, vaikka kahvihuoneen seinällä oleva lappu kertoi toista.

Vanhusten perushoito laiminlyöty – suihkua odotetaan viikkoja

Toimittaja havaitsi, että vanhukset joutuivat odottamaan suihkuun pääsyä jopa viikkoja. Vaippojen vaihto viivästyi, ja osalla asukkaista oli ihorikkoja takamuksessa ja nivusissa. Aamuhoitaja kiroili, etteivät yöhoitajat olleet vaihtaneet vaippoja. Saattohoidossa oleva vanhus huusi hädissään yksin, eikä kukaan ehtinyt istumaan hänen vierellään. Toimittaja kirjoitti: ”Ajatus siitä, ettei kukaan ehdi käydä istumassa vanhuksen vierellä elämän viimeisinä päivinä, on pakahduttava.”

Lääkevirheet ja turvallisuuspuutteet

Kahvihuoneen seinällä olevassa lapussa kerrottiin, että lääkevirheitä on ollut paljon, koska lääkelistaa ei lueta. Osalle hoitajista riitti, että annettujen pillereiden määrä oli oikea. Palvelutalossa ei ollut defibrillaattoria; perehdyttäjän mukaan sellaista tarvittaisiin ”ehkä työntekijöille”. Eräs vanhus kiinnitettiin haaravyöllä pyörätuoliin ja jätettiin yksin huoneeseensa. Toinen vanhus oli kaatunut ja lyönyt päänsä, ja hoitajat kutsuivat häntä ”pandaksi” kasvojen verenpurkaumien vuoksi.

Kielitaidon puute ja henkilökunnan käytös

Vaikka palvelutalo mainostaa olevansa kaksikielinen, harva hoitajista puhuu ruotsia. Osalta ei suju kunnolla edes suomi. Osa hoitajista istui pitkiä aikoja taukohuoneessa sosiaalisen median äärellä virallisten taukojen ulkopuolella, eivätkä he voineet havaita, jos vanhukselle sattuisi jotain. Kuuden työpäivän aikana toimittaja näki vain kahden omaisen vierailevan palvelutalossa, vaikka asukkaita on kymmeniä. Vanhuksia ei viety kertaakaan ulos.

Kalliit hinnat ja vuokratyöfirma apuna

Pienin asunto Parkinmäen palvelutalossa lounaalla maksaa 1 764 euroa kuukaudessa. Kaikilla aterioilla ja suppealla lisäpalvelupaketilla hinta on 3 031 euroa kuussa. Toimittajan palkka oli 16,12 euroa tunnilta. Maaliskuusta lähtien palvelutalo on käyttänyt henkilöstövuokrausfirmaa tilanteen helpottamiseksi. Toimitusjohtaja Karlssonin mukaan vuokratyöfirma on hoitanut sijaisten löytämisen.

Vanhustenhoidon systeeminen kriisi

Parkinmäen tapaus on osa laajempaa vanhustenhoidon ongelmaa Suomessa. Helmikuussa Iltalehti paljasti, että Attendon Olarinpuiston hoivakodin yöaikaiset turvahälytykset eivät olleet kuuluneet hoitajille yli vuoteen. Tietopyynnöillä saadut viranomaisasiakirjat kertoivat, että yhteisöllisessä asumisessa asuu vanhuksia, jotka eivät osaa hälyttää apua. Puutteita on sekä julkisessa että yksityisessä vanhustenhoidossa. Hoitajapula, jatkuvat säästöpaineet ja vanhusväestön kasvu ovat ongelman taustalla. Parkinmäen palvelutalo sai Suomalaisen Työn Liitolta Yhteiskunnallinen yritys -merkin, mutta todellisuus on ristiriidassa maineen kanssa.

Yhteenveto

• Parkinmäen palvelutalossa hoitajat tekivät säännöllisesti 14 tunnin tuplavuoroja, joista toimitusjohtaja väittää olleensa tietämätön.
• Vanhusten perushoito oli pahasti laiminlyöty: suihkua odotettiin viikkoja, vaippoja ei vaihdettu, ja lääkevirheitä tapahtui jatkuvasti.
• Palvelutalossa ei ollut defibrillaattoria, ja turvallisuuspuutteet olivat ilmeisiä.
• Henkilökunnan kielitaito ei vastannut kaksikielisyyslupausta, ja osa hoitajista vietti aikaa taukohuoneessa työaikana.
• Korkeista hinnoista huolimatta (asunto + ateriat jopa 3 031 €/kk) hoidon laatu oli heikko.
• Tapaus heijastaa laajempaa vanhustenhoidon kriisiä Suomessa, jossa hoitajapula ja säästöpaineet heikentävät hoivaa.