Suomen talous räjähtävään kasvuun – BKT:n ennakkoluku 0,9 prosenttia yllätti ekonomistit

Faktat

• Suomen bruttokansantuote kasvoi ennakkotietojen mukaan 0,9 prosenttia edellisestä neljänneksestä tammi-maaliskuussa 2026.
• Vuositasolla BKT nousi 1,3 prosenttia verrattuna vuoden 2025 ensimmäiseen neljännekseen.
• Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist kutsui lukuja 'räjähtäväksi startiksi vuodelle'.
• Nordean ekonomisti Juho Kostiainen kuvaili kasvua 'isoksi jytkyksi'.
• Kaupan ja palvelujen liikevaihto kasvoi työpäiväkorjattuna noin 5 prosenttia maaliskuussa edellisvuodesta.
• Eurostatin mukaan Suomen kasvuprosentti oli korkein niistä euromaista, joista luvut ovat saatavilla.
• Viime vuoden kolmannella neljänneksellä Suomi oli 15 euromaasta ainoa, jonka BKT oli miinuksella.
• Iranin konflikti on heikentänyt suhdannenäkymiä keväällä, mutta kasvuun lähdettiin hyvästä tilanteesta.

Yllättävä kasvupiikki herättää toivoa

Suomen bruttokansantuote kasvoi ennakkotietojen mukaan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 0,9 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Luku ylitti selvästi odotukset ja sai ekonomistit käyttämään harvinaisen optimistisia ilmauksia. Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist kutsui kehitystä 'räjähtäväksi startiksi vuodelle'. Nordean ekonomisti Juho Kostiainen puolestaan naurahti puhelimessa ja totesi: 'Nyt tuli niin sanotusti iso jytky.' Molemmat kuitenkin muistuttivat, että luvut ovat ennakollisia ja voivat vielä tarkentua.

BKT:n ennakkoluku ja vertailu muihin maihin

Tilastokeskuksen torstaiaamuna julkistaman ennakkoarvion mukaan kausitasoitettu bruttokansantuote kasvoi 0,9 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Vuoden 2025 vastaavaan ajankohtaan verrattuna kasvua kertyi 1,3 prosenttia. Euroopan tilastoviranomaisen Eurostatin mukaan Suomen kasvuprosentti oli korkein kaikista niistä euromaista, joista luvut ovat saatavilla. Vielä viime vuoden kolmannella neljänneksellä Suomi oli 15 maan joukossa ainoa, jonka BKT oli miinuksella.

Kaupan ja palvelujen vahva veto maaliskuussa

Myös muut mittarit kertovat talouden piristymisestä. Torstaina julkaistujen tietojen mukaan kaupan ja palvelujen liikevaihto kasvoi työpäiväkorjattuna noin viisi prosenttia maaliskuussa verrattuna edellisvuoden vastaavaan aikaan. Kokonaistuotannon kuukausiluku maaliskuulta oli kaksijakoinen: työpäiväkorjattu tuotanto kasvoi 1,3 prosenttia edellisvuodesta, mutta kausitasoitettu tuotanto laski 0,7 prosenttia helmikuusta. Appelqvistin mukaan kuukausiluku ei ollut erityisen vahva, mutta hän huomautti, että kuukausitasolla tuotanto vaihtelee paljon ja luvut tarkentuvat myöhemmin.

Ekonomistit varovaisen optimistisia

Sekä Appelqvist että Kostiainen suhtautuivat lukuihin innostuneesti mutta varovaisesti. Kostiainen muistutti, että ennakkoluvut ovat usein muuttuneet merkittävästi myöhemmissä tarkistuksissa. Appelqvist totesi, että kasvu on vauhdittunut tämän vuoden puolella enemmän kuin kukaan uskalsi unelmoida. Hän kuitenkin lisäsi: 'Toki täytyy olla sikäli tylsä, että muistuttaa lukujen olevan vasta ennakollisia.'

Taustalla kitulias vuosi ja Iranin konfliktin varjo

Suomen talous kääntyi loivaan kasvuun vasta viime vuoden lopulla, ja sitä edelsi kolme heikkoa neljännestä. Appelqvistin mukaan viime vuoden alun kitukasvu osoittautui nyt 'vain alkusoitoksi'. Kevään aikana Iranin konflikti on synnyttänyt energiasokin, joka on heikentänyt suhdannenäkymiä. Appelqvist kuitenkin painottaa, että kriisiin lähdetään hyvästä tilanteesta. 'Nyt täytyy vain pitää sormet ristissä ja toivoa, ettei lopulta käynnistynyt kasvu katkea heti alkuunsa', hän sanoo.

Helmikuun tuotantoluku tarkentui reippaasti ylöspäin

Tilastokeskus tarkensi samalla helmikuun työpäiväkorjattua tuotantolukua: se kasvoi 2,2 prosenttia edellisvuoden helmikuusta, kun aiempi ennakkoluku oli vain 0,1 prosenttia. Tämä osoittaa, että ennakkotiedot voivat muuttua huomattavasti. Appelqvistin mukaan helmikuun alun perin heikko julkistus korjattiin nyt tuntuvasti ylöspäin, mikä antaa lisätoivoa siitä, että talouskehitys on ollut vahvempaa kuin ensi silmäyksellä näytti.

Näkymät: toivoa ja epävarmuutta

Ensimmäisen vuosineljänneksen luvut ovat tuoneet kaivattua optimismia Suomen talouskeskusteluun. Kasvu on ollut yllättävän vahvaa ja laaja-alaista, ja se on herättänyt toivoa pitkään jatkuneen taantuman päättymisestä. Samalla epävarmuus säilyy: Iranin konflikti, energiamarkkinoiden heilahtelut ja ennakkotietojen mahdolliset tarkistukset voivat muuttaa kuvaa. Kuten Appelqvist sanoo, nyt täytyy pitää sormet ristissä, ettei kasvu katkea heti alkuunsa.

Yhteenveto

• Suomen BKT kasvoi ennakkotietojen mukaan 0,9 % edellisestä neljänneksestä, mikä on korkein lukema euromaiden joukossa.
• Kaupan ja palvelujen liikevaihto kasvoi maaliskuussa 5 % edellisvuodesta, mikä tukee talouden elpymistä.
• Ekonomistit ovat varovaisen optimistisia, mutta muistuttavat ennakkotietojen mahdollisista tarkistuksista.
• Iranin konflikti ja energiasokki voivat hidastaa kasvua, mutta talous lähtee kriisiin hyvästä tilanteesta.
• Helmikuun tuotantoluku tarkentui 2,2 prosenttiin, mikä osoittaa ennakkotietojen epävarmuuden.
• Viime vuoden kolmen ensimmäisen neljänneksen kitukasvu näyttää nyt olleen vain alkusoittoa nykyiselle nousulle.