Telan väistyvä toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes vaatii keskustelua vähimmäiseläkkeiden saantiehdoista

Faktat

• Suvi-Anne Siimes on Telan väistyvä toimitusjohtaja.
• Siimes pitää työnteosta syntyvän eläkkeen ja vähimmäiseläkkeen välistä eroa liian pienenä.
• Takuueläke luotiin aikana, jolloin Suomen valtiontalous oli hyvässä kunnossa.
• Suomessa oikeus takuu- ja kansaneläkkeeseen syntyy kolmen vuoden asumisen jälkeen.
• Telan uudeksi toimitusjohtajaksi on valittu kansanedustaja Saara-Sofia Sirén (kok).
• Siimes haastatteli Telan erityisasiantuntija Janne Pelkonen jäähyväishaastattelussa.
• Siimes nosti esille maahanmuuttajien eläkkeet ja viittasi Ruotsin malliin.

Työn ja eläkkeen yhteys hämärtyy

Telan väistyvä toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes haluaa herättää keskustelua vähimmäiseläkkeiden tasosta ja saantiehdoista. Hänen mukaansa työn merkitys on hämärtynyt nykyisessä eläkekeskustelussa, ja pieni- ja keskipalkkaiset työntekijät huomaavat, ettei heidän eläkkeensä eroa merkittävästi ilman työntekoa saatavasta tuesta. ”On aito ongelma, että tätä maata pystyssä pitävät pieni- ja keskipalkkaiset huomaavat, ettei heidän eläkkeensä merkittävästi eroa siitä, mitä voi saada ilman työntekoa”, Siimes sanoo Telan sivuilla julkaistussa jäähyväishaastattelussaan. Hän korostaa, että vähimmäisturva on tarpeen, mutta keskeinen kysymys on työnteosta syntyvän eläkkeen ja vähimmäiseläkkeen välinen ero.

Työlinjan merkitys korostuu heikentyneessä taloudessa

Siimes viittaa työlinjaan, jonka mukaan eläketurvan pitäisi syntyä työstä eikä asumisajasta. Hänen mukaansa työlinjan merkitys vain kasvaa heikentyneen julkisen talouden oloissa. Takuueläke luotiin aikana, jolloin valtiontalous oli hyvässä kunnossa – nyt tilanne on täysin toinen. ”Jos käymme keskustelua työeläkkeiden leikkauksista, sitä ei voi rehellisesti käydä ilman, että koko eläkejärjestelmä on pöydällä – mukaan lukien vähimmäiseläkkeet, niiden saantiehdot ja suhde pienipalkkaisten työnteosta syntyviin työeläkkeisiin”, Siimes toteaa.

Maahanmuuttajien eläkkeet ja kansainvälinen liikkuvuus

Maaliskuussa Siimes otti kantaa maahanmuuttajien eläkkeisiin Helsingin Sanomien haastattelussa. Hän totesi, että esimerkiksi Ruotsissa vähimmäiseläke pienenee, jos henkilö on asunut maassa työikäisenä alle 40 vuotta. Suomessa oikeus takuu- ja kansaneläkkeeseen syntyy kolmen vuoden asumisen jälkeen. Siimes nosti esille takuueläkkeen ja asumisperusteisen sosiaaliturvan kahdesta syystä: työvoiman ja väestön liikkuvuus on kasvanut merkittävästi, mikä vaikeuttaa sosiaalivakuutuksen rahoitusta, jos työn ja turvan välinen yhteys heikkenee liiaksi. Lisäksi työeläkkeisiin kohdistuu tällä hetkellä paljon kriittistä keskustelua ja leikkauspuhetta.

Vähimmäisturvan rahoitus ja vastavuoroisuus

Siimes muistuttaa, että myös vähimmäiseläkkeet eli kansan- ja takuueläke rahoitetaan työnteosta syntyvillä verovaroilla. Siksi työeläkkeen ja takuueläkkeen välillä pitäisi olla kohtuullinen tasapaino ja eläkejärjestelmässä päteä jonkinlainen vastavuoroisuuden ajatus. ”Työnteon pitäisi näkyä eläkkeessä kaikilla, niin kantasuomalaisilla kuin maahanmuuttajillakin”, Siimes toteaa. Hänen mukaansa ongelma ei ole vähimmäisturvan olemassaolo, vaan se, jos työnteosta syntyvän eläkkeen ja vähimmäiseläkkeen välinen ero jää liian pieneksi.

Telan johdonvaihdos ja tulevaisuuden näkymät

Telan uudeksi toimitusjohtajaksi on valittu kansanedustaja Saara-Sofia Sirén (kok), joka aloittaa toukokuun alussa. Siimes jättää paikkansa jäähyväishaastattelussa, jossa häntä haastattelee Telan erityisasiantuntija Janne Pelkonen. Haastattelu on katsottavissa Telan YouTube-kanavalla osana Salaisuuksien jäljillä -sarjaa. Siimes korostaa, että politiikkaa tehdään ajassa, mutta eläkkeistä päätettäessä pitäisi jaksaa katsoa mahdollisia kehityskulkuja 10, 20 ja 30 vuoden päähän. Takuueläkettä luotaessa valtiontalous oli hyvässä kunnossa, mutta nyt tilanne on täysin toinen.

Yhteenveto

• Suvi-Anne Siimes vaatii keskustelua vähimmäiseläkkeiden saantiehdoista ja tasosta osana laajempaa eläkejärjestelmän uudistusta.
• Työnteosta syntyvän eläkkeen ja vähimmäiseläkkeen välinen ero on liian pieni, mikä heikentää työn kannustavuutta.
• Takuueläke luotiin vahvan talouden aikana, mutta nykyinen heikko julkinen talous edellyttää järjestelmän uudelleenarviointia.
• Maahanmuuttajien eläkkeiden saantiehdot ovat keskeinen kysymys: Suomessa oikeus syntyy kolmen vuoden asumisen jälkeen, kun Ruotsissa vaaditaan 40 vuotta.
• Työlinjan merkitys korostuu väestön kansainvälisen liikkuvuuden kasvaessa ja julkisen talouden heikentyessä.
• Telan uusi toimitusjohtaja Saara-Sofia Sirén aloittaa toukokuussa, ja eläkejärjestelmän tulevaisuus on poliittisen keskustelun kohteena.