Suomi lähettää enintään 40 sotilasta Ukrainaa tukevaan operaatioon
Operaatio Legioon osallistuminen vahvistaisi Suomen profiilia Ukrainan tukijana ja kohdistuu EU- ja Nato-maiden alueelle.
/img-s3.ilcdn.fi/32857b123be6ce7175af63b67d74ebca620435e64600dfb8c67fa37b46af24cb.jpg)
FINLAND —
Faktat
- Suomi osallistuu Ukrainaa tukevaan Operaatio Legioon enintään 40 sotilaan vahvuudella.
- Operaation tavoitteena on kouluttaa ja varustaa Ukrainan tarpeisiin sotilaallisia suorituskykyjä.
- Suomi on aiemmin tukenut Ukrainaa jo 4,1 miljardin euron edestä.
- Operaatio Legioon osallistuminen kestää maaliskuun 2028 loppuun.
- Puola on operaation pääasiallinen toiminta-alue.
- Norja toimii operaation johtovaltiona.
- Henkilöstöön kohdistuvaa vakoilu-uhkaa pidetään korkeana.
- Venäjän iskut Zaporižžjan ja Kramatorskin kaupunkeihin tappoivat toukokuussa 2026 ainakin 18 ihmistä.
Suomi syventää tukeaan Ukrainalle uudella operaatiolla
Valtioneuvosto on päättänyt esittää eduskunnalle selontekoa Suomen osallistumisesta Ukrainaa tukevaan Operaatio Legioon. Kyseessä on merkittävä askel Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, jonka tavoitteena on vahvistaa Ukrainan suvereniteettia ja alueellista koskemattomuutta. Operaatio, johon osallistuu enintään 40 suomalaista sotilasta, keskittyy esikunta-, tuki- ja koulutustoimintaan EU- ja Nato-maiden alueella. Suomen mukaan kestävä rauha edellyttää Ukrainan neuvotteluaseman vahvistamista niin aseavun ja muun tuen kuin Venäjän vastaisiakin pakotteiden kautta. Operaatio Legioon osallistuminen nähdään osoituksena Suomen sitoutumisesta, erityisesti Euroopan valtioiden odottaessa ottavan enemmän vastuuta Ukrainan tukemisesta. Operaation taustalla on Venäjän jatkuva hyökkäyssota Ukrainassa ja maan muuttuneet tuki- ja koulutustarpeet. Muistion mukaan Ukrainan kumppaneiden on pystyttävä vastaamaan näihin uusiin vaatimuksiin, jotka ovat johtaneet koulutuksen keskittämiseen Ukrainan maaperälle tai sen välittömään läheisyyteen vuoden 2025 aikana.
Operaation tavoitteet ja laajuus
Operaatio Legioon keskeisenä päämääränä on kouluttaa ja varustaa Ukrainan tarpeisiin erilaisia sotilaallisia suorituskykyjä. Tämä vastaa Ukrainan muuttuneisiin koulutusvaatimuksiin, jotka ovat syntyneet taistelukentän realiteettien ja Ukrainan oman kehittyneen koulutusinfrastruktuurin myötä. Suomen osallistuminen operaatioon on määräaikainen ja päättyy maaliskuun 2028 loppuun. Operaatioon ei sisälly sotilaallisten voimakeinojen käyttöä, ja sen pääasiallinen toiminta-alue on Puola. Johtovaltiona toimii Norja, ja siihen osallistuvat Pohjoismaiden ja Baltian maiden lisäksi myös Puola. Norja on esittänyt, että Suomen vastuulle tulisi noin 30 tehtävää. Vaikka operaatiolle ei voida määrittää tarkkaa päättymisaikaa, Suomen panostus on rajattu tietylle aikajaksolle, mikä mahdollistaa resurssien tehokkaan kohdentamisen.
Turvallisuusnäkökohdat ja uhka-arviot
Operaatioon osallistumisen yhteydessä on kiinnitetty erityistä huomiota turvallisuusriskeihin. Henkilöstöön kohdistuvaa vakoilu-uhkaa pidetään Venäjää lähellä olevissa ja Ukrainan tukeen liittyvissä toimissa jatkuvana ja korkeana. Muistio nostaa esiin myös sijaistraumatisoitumisen riskin, joka voi liittyä pitkäkestoisiin ja vaativiin operaatioihin. Näiden riskien hallinta on keskeistä operaation onnistumisen kannalta. Suomen osallistuminen Operaatio Legioon nähdään osana laajempaa eurooppalaista vastuunkantoa ja se vahvistaisi entisestään Suomen profiilia Ukrainan vankkana tukijana kansainvälisellä näyttämöllä.
Ukrainan sodan tilanne toukokuussa 2026
Sodan 1531. päivänä, toukokuun 5. päivänä 2026, Venäjän iskut Zaporižžjan ja Kramatorskin kaupunkeihin vaativat uutisraporttien mukaan ainakin 18 ihmisen hengen. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on kommentoinut iskujen olleen äärimmäisen kyynisiä, erityisesti Venäjän julistettua tulitauon voitonpäivän paraatia varten. Venäjä on uhannut kostaa iskemällä Kiovan keskustaan, jos Ukraina rikkoo tulitaukoa, joka alkoi toukokuun 5. ja 6. päivän välisenä yönä. Myös Ukraina on julistanut oman tulitaukonsa. Tapahtumia varjostavat mobiiliverkkojen ja tekstiviestittelyn mahdolliset katkokset viikonlopun paraatin alla, mikä havaittiin jo edellisviikonloppuna Pietarissa. Moskovassa voitonpäivän juhlintaa on supistettu, eikä siihen sisälly lainkaan sotilaskalustoa. Samaan aikaan raportoidaan Ukrainan vahingoittaneen myös Venäjän öljynjalostamon varatislausjärjestelmiä, joiden tuotantokapasiteetti on noin 400 000 tynnyriä päivässä. Öljy- ja maakaasuyhtiö Naftogazin mukaan kolme sen työntekijää ja kaksi pelastuspalvelun jäsentä kuoli yöllisissä iskuissa Poltavan ja Harkovan alueilla.
Ukrainan iskujen vaikutukset ja todistusaineisto
Ukrainan viime viikonloppuna Koiviston öljysatamaan kohdistama drooni-isku ei aiheuttanut merkittäviä vahinkoja itse öljyterminaalissa, alueen satelliittikuvista ilmenee. Sen sijaan palojälkiä on havaittu viereisellä metsä- ja hakkuualueella. Krutovin analysoimien satelliittikuvien perusteella ei voida vahvistaa Ukrainan väitteitä tuhoutuneesta infrastruktuurista tai sotalaivasta Koiviston sataman alueella. Kuvissa näkyy palava pelto ja esine 100 metrin päässä Pantsir-ilmatorjuntajärjestelmästä, mutta kuvat eivät anna täyttä varmuutta Pantsirin tuhoutumisesta. Ukraina on myös ilmoittanut iskeneensä eri puolille Venäjää käyttäen itse tuotettuja Flamingo-ohjuksia. Jalostamotoiminnan seisahtumisen kestosta öljynjalostamon varatislausjärjestelmien vahingoittumisen jälkeen ei ole tarkkaa arviota.
Suomen aiempi tuki Ukrainalle
Suomi on jo aiemmin tukenut Ukrainaa merkittävästi monin eri tavoin. Yhteensä maan antaman tuen määrä on noussut 4,1 miljardiin euroon. Tämä tuki on sisältänyt myös koulutusapua, johon Suomi on osallistunut EU:n sotilaalliseen EUMAM Ukraine -avustusoperaatioon, Britannian johtamaan Interfax-operaatioon ja Naton Ukrainalle antamaan turvallisuus- ja koulutustukeen. Nyt alkava Operaatio Legioon osallistuminen on jatkumoa tälle johdonmukaiselle ulkopoliittiselle toiminnalle ja pyrkii vahvistamaan Suomen asemaa Ukrainan vankkana tukijana.
Yhteenveto
- Suomi lähettää enintään 40 sotilasta tukemaan Ukrainaa Operaatio Legioon, joka keskittyy koulutukseen ja tukeen EU- ja Nato-maiden alueella.
- Operaatio on osa Suomen laajempaa sitoutumista Ukrainan suvereniteetin ja alueellisen koskemattomuuden tukemiseen.
- Suomen aiempi tuki Ukrainalle on ollut merkittävää, yhteensä 4,1 miljardia euroa.
- Operaatio Legioon osallistuminen kestää maaliskuuhun 2028 ja sen pääasiallinen toiminta-alue on Puola.
- Sotilaallisen operaation lisäksi raportoidaan Venäjän ja Ukrainan välisistä iskuista ja niiden seurauksista toukokuussa 2026.
- Operaatioon liittyy korkea vakoilu-uhka ja riski sijaistraumatisoitumisesta.
/img-s3.ilcdn.fi/411201a6d404a0399f5803c6d48cfb5cb1ce545ba36782032014333312d7a83a.jpg)





/img-s3.ilcdn.fi/5fbe681f65332cf876b384eb232ae84f4a0947c1d4efcdc26105c6fc3ea717f3.jpg)
Oulun koulu-uhkaus keskeytti päivän yhdeksässä koulussa – poliisi: uhkaus aiheeton
/img-s3.ilcdn.fi/e38d51498b9a2a8abd1e7c470353aad996f314781c1cafee59d7951748de41b9.jpg)
Suomeen iskee pakkanen ennen viikonlopun lämpöä – maastopalovaroitukset laajenevat

HIFK nimittää Janne Laukkasen urheilujohtajaksi – uusi rakenne ja pitkäjänteinen kulttuurimuutos
