Venäjän terästeollisuus syöksyy: Severstalin tulos romahti 99,7 prosenttia

Faktat

• Severstalin nettotulos laski 99,7 % 57 miljoonaan ruplaan (n. 630 000 euroa) tammi-maaliskuussa.
• Venäjän teräksen kysyntä on pudonnut 15 % viime vuoden alusta, matalin taso sitten vuoden 2011.
• Terästuotanto helmikuussa 5 miljoonaa tonnia, heikoin kuukausi vuosikymmeneen.
• MMK toimii vain 60 % kapasiteetilla heikon kysynnän vuoksi.
• Rakennustuotanto laski 14–16 % alkuvuonna, kaivureiden tuotanto väheni 25 % ja hissien 40 %.
• Teräksen vienti kasvoi 20 % 24 miljoonaan tonniin, mutta on kolmanneksen pienempi kuin 2021.
• EU pyrkii kieltämään venäläisteräksen tuonnin kokonaan.

Severstalin tulos romahti lähes nollaan

Venäjän terästeollisuus on ajautunut syvään kriisiin, kun kotimainen kysyntä on romahtanut ja vientimarkkinat eivät kykene paikkaamaan tulovajetta. Maan suurimpiin teräksen tuottajiin kuuluva Severstal raportoi viime viikolla tammi–maaliskuun nettotuloksekseen 57 miljoonaa ruplaa, mikä vastaa noin 630 000 euroa. Luku on 99,7 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin, jolloin yhtiö teki 21,1 miljardin ruplan (yli 230 miljoonan euron) nettotuloksen. Severstalin liikevaihto laski 19 prosenttia 1,6 miljardiin euroon ja käyttökate 54 prosenttia vajaaseen 200 miljoonaan euroon. Heikon tuloksen vuoksi yhtiö jättää osingot maksamatta.

Kotimainen kysyntä romahti auto- ja rakennusalan ongelmien vuoksi

Teräksen kysyntä Venäjällä on laskenut viime vuoden alusta 15 prosenttia, mikä on alhaisin taso sitten vuoden 2011, toteaa moskovalainen Strategisen tutkimuksen keskus TsSR. Laskua ovat ajaneet erityisesti auto- ja koneteollisuuden sekä rakennusalan vaikeudet. Autoteollisuus romahti Venäjän hyökättyä Ukrainaan, eikä toipuminen ole edennyt. Tuotantomäärät ovat noin puolittuneet sotaa edeltäviin vuosiin verrattuna. Valmistavan teollisuuden kasvu on ollut kituliasta, ja koneiden ja sähkölaitteiden tuotanto on laskenut. Rakennustuotanto sukelsi alkuvuonna 14–16 prosenttia vuodentakaisesta, ja rakennusmateriaalien tuotanto on luisunut vastaavasti. Tammi–helmikuussa kaivureita valmistettiin neljänneksen vähemmän ja hissejä 40 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten.

Teräksen tuotanto laskee, kapasiteetti vajaakäytöllä

Venäläisteräksen tuotantomäärät ovat olleet laskutrendissä viime vuosina. Helmikuussa terästä valmistui viisi miljoonaa tonnia, mikä on heikoin tuotantokuukausi vuosikymmeneen yhdessä kesäkuun 2022 kanssa. Hiljattain Magnitogorskin teräsjätti MMK kertoi toimivansa vain 60 prosentin kapasiteetilla heikon kysynnän vuoksi. Alaa piinaavat paineet monesta suunnasta: kotimaisen kysynnän väheneminen, vientimarkkinoiden heikko kannattavuus ja EU:n suunnitelmat kieltää venäläisteräksen tuonti kokonaan.

Vienti kasvoi mutta ei paikkaa tulovajetta

Venäläiset teräsyhtiöt ovat joutuneet lisäämään vientikauppaa kotimaisen kysynnän laskiessa. Viime vuonna vienti kasvoi liki 20 prosenttia 24 miljoonaan tonniin. Ukrainalaisen metallialan analyysitalon GMK:n mukaan tämä esti Venäjän terästeollisuutta luhistumasta. Vientivolyymit ovat kuitenkin noin kolmanneksen pienemmät kuin vuonna 2021 ennen Ukrainan sotaa ja siitä seuranneita sanktioita. Vientimarkkinat eivät tulojen osalta paikkaa kotimaan kysyntäkuoppaa, sillä suurin osa viennistä on markkinaheilahteluille altista bulkkitavaraa. Kiinan ja Kaakkois-Aasian halpatuotanto polkee hintoja alas. Lisäksi EU pyrkii asteittain kieltämään venäläisteräksen tuonnin kokonaan, mikä heikentää vientinäkymiä entisestään.

Kremlillä ei ole varaa laajoihin tukitoimiin

Ongelmien vyyhti Venäjän taloudessa on ajanut teräksen tuottajat poikkeukselliseen tilanteeseen, eikä Kremlillä ole varaa isoihin aputoimiin. Terästeollisuuden kriisi heijastaa laajempia taloudellisia vaikeuksia, joita sota Ukrainassa ja lännen sanktiot ovat pahentaneet. Samalla Venäjän sotilaallinen läsnäolo Länsi-Afrikassa, kuten Malissa, jatkuu. Malin sotilasjuntta on korvannut länsimaiset rauhanturvaajat venäläisillä palkkasotureilla, joita on maassa noin 2000. Kapinallisryhmät ovat kuitenkin onnistuneet häätämään venäläiset Kidalin kaupungista, mikä kertoo Venäjän vaikutusvallan hauraudesta.

Terästeollisuuden kriisi on osa laajempaa talouden alamäkeä

Venäjän terästeollisuuden ahdinko on oire maan talouden rakenteellisista ongelmista. Teollisuustuotannon kasvu on ollut vuoden 2025 alusta kituliasta ja ajoittain negatiivista. Siviilisektorit kärsivät nollakasvusta, ja sotateollisuus ei kykene kompensoimaan laskua. Ilman merkittäviä tukitoimia tai kysynnän elpymistä Venäjän terästeollisuus voi ajautua entistä syvempään kriisiin. EU:n tuontikielto ja globaali ylitarjonta kiristävät tilannetta entisestään. Alalla on edessään vaikeita sopeutustoimia, joiden seuraukset ulottuvat laajalle Venäjän talouteen.

Yhteenveto

• Severstalin nettotulos romahti 99,7 % vuodentakaisesta, ja osingot jätetään maksamatta.
• Kotimainen teräksen kysyntä on alimmillaan sitten vuoden 2011, laskua 15 %.
• Rakennusala sukelsi alkuvuonna 14–16 %, mikä vähentää teräksen tarvetta.
• Vienti kasvoi 20 % mutta on volyymiltaan kolmanneksen pienempi kuin ennen sotaa.
• EU:n tuontikielto uhkaa entisestään Venäjän teräsvientiä.
• Kremlillä ei ole taloudellista liikkumavaraa laajoihin tukitoimiin.