Konkurssien määrä laski huhtikuussa, mutta tahti pysyy korkeana

Faktat

• Huhtikuussa 2026 alkoi 278 yrityksen tai yrittäjän konkurssi.
• Maaliskuussa 2026 konkurssien määrä oli 337.
• Konkurssien määrä laski huhtikuussa 18 prosenttia verrattuna maaliskuuhun.
• Vuonna 2026 on alkanut jo 1 211 konkurssia.
• Viime vuonna konkurssiin meni keskimäärin 275 yritystä kuukaudessa.
• Tänä vuonna konkurssitahti on ollut yli 300 kuukaudessa.
• 63 prosenttia yrityspäättäjistä on huolissaan talouden epävarmuudesta.

Konkurssitahti hidastui huhtikuussa

Konkurssien määrä Suomessa pysyttelee edelleen korkeissa lukemissa, mutta huhtikuussa 2026 nähtiin selvä lasku verrattuna maaliskuuhun. Konkurssiasiamiehen toimiston mukaan huhtikuussa alkoi yhteensä 278 yrityksen tai yrittäjän konkurssi. Tämä on merkittävä pudotus maaliskuun 337 konkurssista, ja laskua oli 18 prosenttia. Laskusta huolimatta konkurssien kokonaismäärä vuodelle 2026 on edelleen huolestuttavan korkea. Vuoden alusta alkaen konkurssiin on jo ajautunut 1 211 yritystä tai yrittäjää. Tämä kuormittaa merkittävästi jo ennestään ruuhkaisia käräjäoikeuksia konkurssiasioilla ja niihin liittyvillä oikeudenkäynneillä. Viime vuonna vastaavaan aikaan kuukaudessa keskimäärin 275 yritystä ajautui konkurssiin. Tämän vuoden tahti on ylittänyt 300 konkurssia kuukaudessa, ja viimeksi yrityksiä kaatui näin kovassa tahdissa noin 30 vuotta sitten. Jos alkaneen vuoden tahti jatkuu, Suomessa nähdään tänä vuonna yli 3 600 konkurssia.

Historiallinen vertailu ja talouden epävarmuus

Vaikka yritysten tilanne on tällä hetkellä karu, vuosi 1992, suuren laman keskellä, oli yritysten kannalta vielä selvästi huonompi. Tuolloin 5,2 prosenttia koko yrityskannasta hakeutui konkurssiin, kun vastaava luku pari vuotta aiemmin oli 2,6 prosenttia. Nykyinen tilanne heijastaa laajempaa taloudellista epävarmuutta. Intrumin raportin mukaan 63 prosenttia suomalaisyritysten päättäjistä on huolissaan talouden epävarmuudesta. Lisäksi 43 prosenttia arvioi, ettei kauppasodan aiheuttamien häiriöiden huippua ole vielä koettu. Talouden epävarmuus näkyy myös asiakkaiden maksukyvyssä. Peräti 62 prosenttia suomalaisyrityksistä on huolissaan asiakkaidensa maksukyvystä, ja 58 prosenttia arvioi maksuviiveiden riskin kasvavan seuraavan 12 kuukauden aikana.

Konkurssien yhteiskunnalliset vaikutukset

Konkurssit ovat luonnollinen osa markkinataloutta, jossa kannattamattomat yritykset poistuvat ja uusia syntyy tilalle. Konkurssien taloudelliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset ovat kuitenkin merkittäviä. Konkurssiasiamies Maijala huomauttaa, että konkurssit merkitsevät tyypillisesti menetettyjä verotuloja ja eläkevakuutusmaksuja. Ne aiheuttavat luottotappioita rahoittajille ja muille yrityksille sekä lisäävät yhteiskunnan kustannuksia esimerkiksi palkkaturvan, oikeudenhoidon ja pesänselvityksen kautta. Valtaosassa konkurssipesistä ei ole varoja kattamaan täysimittaista konkurssimenettelyä tai jakamaan velkojille mitään. Monissa tapauksissa varoja ei riitä edes tuomioistuinmaksuihin tai pesänhoidon kustannuksiin, mikä johtaa raukeaviin konkurssimenettelyihin.

Logistiikkakustannukset ja globaalit tekijät

Globaalit tapahtumat vaikuttavat myös Suomen talouteen ja yritysten toimintaedellytyksiin. Yhdysvaltojen ja Israelin hyökkäys Iraniin aiheutti maailmanlaajuisen öljykriisin, joka nosti logistiikkakustannuksia merkittävästi. Nämä kohonneet kustannukset lisäävät painetta yritysten kannattavuuteen ja voivat osaltaan selittää osaa yritysten taloudellisista vaikeuksista. Sahayhtiöiden historiallinen sukellus näyttää taittuneen, mutta kustannusten nousu muodostaa uusia uhkia alan kasvulle. Alan talousluvuista tehdyt selvitykset osoittavat, että listalle on noussut uusia nimiä, mikä viittaa muutoksiin toimialan rakenteessa. Kustannusten nousu on kuitenkin yleinen huolenaihe, joka koskettaa monia yrityksiä yli toimialarajojen.

Yhteenveto

• Huhtikuussa 2026 alkoi 278 yrityksen tai yrittäjän konkurssi, mikä on 18 prosenttia vähemmän kuin maaliskuussa.
• Vuoden 2026 konkurssien kokonaismäärä on poikkeuksellisen korkea, yli 300 kuukaudessa, mikä vastaa noin 30 vuoden takaista tahtia.
• 63 prosenttia yrityspäättäjistä on huolissaan talouden epävarmuudesta, ja 43 prosenttia uskoo kauppasodan häiriöiden huipun olevan vielä edessä.
• Konkurssit aiheuttavat yhteiskunnalle merkittäviä kustannuksia menetettyinä veroina, luottotappioina ja oikeudenkäyntikuluina.
• Suurimmassa osassa konkurssipesistä ei ole varoja kattamaan edes menettelykuluja.
• Globaalit tekijät, kuten öljykriisi, nostavat logistiikkakustannuksia ja lisäävät painetta yritysten kannattavuuteen.