Rydman myöntää vanhusten hoivan haasteet, mutta näkee mielikuvissa ristiriidan

Faktat

• Anne Kalmarin kummitäti kuoli ennen kuin joutui muuttamaan kauas hoivakotiin.
• Wille Rydmanin mukaan suurin osa vanhuksista on tyytyväisiä saamaansa hoivaan.
• Hallitus korottaa terveyskeskusmaksua 74 % ja poliklinikkamaksua 88 %.
• Yli puoli miljoonaa sosiaali- ja terveysalan asiakasmaksua päätyi ulosottoon viime vuonna.
• Vanhustenhoivaan suunnitellaan tiukempia kielitaitovaatimuksia henkilökunnalle.
• Rydmanin mukaan vanhustenhoivassa on paljon kielitaidoltaan puutteellista henkilökuntaa.

Hoiva ja maksut nousivat eduskunnan kyselytunnilla

Eduskunnan kyselytunti torstaina keskittyi kahteen polttavaan sosiaali- ja terveydenhuollon kysymykseen: ikäihmisten hoivan saatavuuteen ja hallituksen suunnittelemiin asiakasmaksujen korotuksiin. Keskustan kansanedustaja Anne Kalmari nosti esiin henkilökohtaisen ja liikuttavan esimerkin vanhusten hoivan haasteista. Kalmarin kummitäti oli nukkunut pois ennen kuin hänen olisi tarvinnut muuttaa sadan kilometrin päähän toiseen hoivakotiin, kauas läheisistään ja ystävistään. Hän kuvasi, kuinka monet kotipitäjän palveluasumisen asukkaat ja heidän omaisensa odottavat siirtoja itku silmässä, kun yhä useampi ikääntynyt joutuu asumaan kotona pidempään avun tarpeen kasvaessa. Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman (ps.) vastasi Kalmarin kysymykseen ja myönsi, että vanhukset ovat ansainneet parhaan mahdollisen hoidon. Hän kuitenkin huomautti, että mielikuvat hoivan tilasta eivät aina vastaa todellisuutta ja että poliittinen keskustelu saattaa ruokkia tarpeettomia pelkoja. Ministeri Rydmanin mukaan selvä enemmistö vanhuksista on tyytyväisiä saamaansa hoivaan, vaikka hän tunnustikin haasteiden olemassaolon ja niiden lisääntymisen. "Kyllä se juuri näin on, että ne sukupolvet, jotka tätä maata ovat rakentaneet ja jotka ovat sittemmin saavuttaneet korkean iän ja nyt kärsivät iän tuomista vaivoista, ovat ansainneet parhaan mahdollisen hoidon, joka vain on annettavissa," Rydman totesi.

Asiakasmaksut nousuun – oppositiolta kritiikkiä

SDP:n kansanedustaja Anna-Kristiina Mikkonen kritisoi hallituksen päätöksiä, jotka johtavat terveyskeskusmaksujen nousuun 74 prosenttia ja poliklinikkamaksujen nousuun jopa 88 prosenttia tämän hallituskauden aikana. Mikkonen syytti hallitusta epäonnistuneen talouspolitiikan laskun lähettämisestä tavallisille suomalaisille, sairaille ja vanhuksille. Hän kysyi pääministeri Orpolta, onko kohtuullista, että hallitus lisää sairastamisen hintaa ja samalla kasvattaa terveyseroja. Pääministeri Orpo perusteli päätöksiä maan vaikealla taloudellisella tilanteella ja totesi, että myös oppositiosta on vaadittu sopeutustoimia. Hän muistutti, että maksukatoja on olemassa, vähävaraisimmat voivat hakea toimeentulotukea ja hyvinvointialueilla on vastuu kohtuullistaa maksuja heikoimmassa asemassa oleville. Mikkonen kuitenkin toi esiin huolestuttavan tilaston: viime vuonna yli puoli miljoonaa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksua päätyi ulosottoon, mikä viittaa siihen, että maksujen korotukset osuvat pahiten jo valmiiksi tiukassa taloudellisessa tilanteessa oleviin.

Rydman lupaa parannuksia vanhuspalveluihin

Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman myönsi vanhuspalveluiden haasteet ja lupasi toimia niiden parantamiseksi. Hän tunnusti, että tilanne on vakava ja että vanhemmille sukupolville on turvattava paras mahdollinen hoiva. Rydman kuitenkin korosti, että mielikuvat palveluiden tilasta eivät aina vastaa todellisuutta. Hänen mukaansa suurin osa vanhuksista kokee saavansa riittävää ja hyvää hoivaa, vaikka hän ei kiistänytkään haasteiden lisääntymistä. Ministeri nosti esiin myös vanhustenhoivan henkilöstön kielitaito-ongelmat. "Vanhustenhoivassa on paljon kielitaidoltaan puutteellista henkilökuntaa, mikä johtaa hoitovirheisiin, väärinymmärtämiseen ja erilaisiin sekasotkuihin," Rydman sanoi. Näihin haasteisiin on tulossa ratkaisuja. Rydman kertoi, että ammattihenkilölainsäädäntöä ja valvontalakeja päivitetään parhaillaan. Uudistuksilla kiristetään hoivahenkilökunnan kielitaitovaatimuksia ja annetaan lupa- ja valvontavirastolle vahvempia työkaluja puuttua tilanteeseen. Näiden toimenpiteiden odotetaan parantavan vanhuspalveluiden laatua.

Kansalliset hoivakriteerit keskustelun alla

Keskustelu vanhusten hoidon laadusta johti myös kysymykseen kansallisten hoivakriteerien tarpeellisuudesta. Kansanedustaja Mattila kysyi ministeri Rydmanilta, mikä tämän käsitys hyvästä hoidosta on ja pitäisikö Suomeen laatia selkeät kansalliset kriteerit. Rydmanin mukaan hoidon laatu voi jäädä liian sattumanvaraiseksi ilman selviä kriteereitä. Laatu voi riippua liikaa yksittäisistä hoitajista, hoitoyksiköstä tai käytettävissä olevista resursseista. Ministeri ei suoraan vastannut kysymykseen kansallisten kriteerien laatimisesta, mutta hänen kommenttinsa korostivat tarvetta yhdenmukaisemmille ja laadukkaammille hoivakäytännöille. Uudistettavat lait ja tiukentuvat kielitaitovaatimukset ovat askel kohti laadun parantamista. Samalla keskustelu kansallisista kriteereistä osoittaa, että hoivan laatuun liittyvät kysymykset ovat moniulotteisia ja vaativat jatkuvaa pohdintaa.

Vanhustenhoivan haasteet ja tulevaisuuden näkymät

Vanhustenhoivan laatu ja saatavuus ovat keskeisiä huolenaiheita suomalaisessa yhteiskunnassa. Eduskunnan kyselytunnilla käyty keskustelu valotti sekä yksilöiden kokemia vaikeuksia että ministeriön suunnitelmia tilanteen parantamiseksi. Anne Kalmarin esiin nostama esimerkki kummitädinsä kohtalosta resonoi monien suomalaisten kokemusten kanssa, joissa palveluverkon harveneminen ja etäisyydet läheisistä luovat inhimillistä kärsimystä. Samanaikaisesti hallituksen suunnittelemat asiakasmaksujen korotukset herättävät huolta siitä, miten ne vaikuttavat jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa oleviin. Wille Rydmanin näkemys, jossa hän tunnustaa haasteet mutta korostaa myös tyytyväisyyttä hoivaan, heijastaa pyrkimystä tasapainoiseen arvioon. Ministeriön toimet, kuten tiukentuvat kielitaitovaatimukset ja valvontamekanismien vahvistaminen, ovat konkreettisia askeleita laadun parantamiseksi. Tulevaisuudessa on kuitenkin ratkaistava, miten varmistetaan riittävä hoiva kaikille sitä tarvitseville, erityisesti kun väestö ikääntyy. Keskustelu kansallisista hoivakriteereistä ja maksujen kohtuullisuudesta jatkuu, ja sen lopputuloksella on merkittävä vaikutus suomalaisten vanhusten hyvinvointiin.

Yhteenveto

• Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman myöntää vanhustenhoivan haasteet, mutta katsoo, että suurin osa vanhuksista on tyytyväisiä saamaansa hoivaan.
• Hallitus aikoo korottaa terveyskeskusmaksuja 74 % ja poliklinikkamaksuja 88 % hallituskauden aikana.
• Vanhustenhoitoon suunnitellaan tiukempia kielitaitovaatimuksia henkilökunnalle hoitovirheiden vähentämiseksi.
• Kansanedustaja Anne Kalmari toi esiin henkilökohtaisen esimerkin vanhusten siirtymisestä hoivakoteihin kauas läheisistä.
• Viime vuonna yli puoli miljoonaa sosiaali- ja terveysalan asiakasmaksua päätyi ulosottoon.
• Ministeriö päivittää lakeja parantaakseen vanhuspalveluiden laatua ja antaa valvontaviranomaisille vahvempia työkaluja.